Renkituvan Rosmariini "Muru"
Rotu: Hermeliini Sukupuoli: Naaras Väri: Luonnonkeltainen Genetiikka: AA bb CC DD GG Syntymäpäivä: 2.4.2009 Kasvattaja: EVM. Sanelma Jokinen/FI Omistaja: Jemina, Mozarton kanila
Hunajankeltainen pikkukani katsoo sinua hiukan epäluuloisesti häkistään. Työnnät sormesi häkin ristikon läpi voidaksesi rapsuttaa kania, mutta ärhäkkä pikkuotus puraiseekin sormeasi. Auts, se sattui! Tuijotat kania murhaavasti, mutta pupun ilme on lähinnä voitonriemuinen.
Muru, meidän pikku äksyilijä. Tälle kanille ei ole opetettu kunnon tapoja, ja sen tapaa useimmiten häkin nurkasta luimistelemasta ja irvistelemästä. Kynsien leikkaaminen on yhtä tuskaa, eikä näyttelyihin valmistautuminen ole muutenkaan mikään helppo nakki. Näyttelyissä Murun paikallaan pitäminen on hankalaa, sillä neiti menisi paljon mielummin syömään kuin patsastelisi tuomareiden tutkittavana. Estehypyssä se pärjää jo hieman paremmin, mutta muut agilityesteetkin ovat pikku hienohelmalle vastenmielisiä.
Suku (EVM):
i. Risto Ryttääjä ii. Second Chance ie. Liinan Leskirouva
e. Renkituvan Pikkuneiti ei. Cameron ee. Niiskuneiti
Risto Ryttääjä oli nimensä veroinen, se rikkoi kaiken minkä sai käsiksi. Hermeliiniuros oli kyllä kiltti, mutta kovin kömpelö ja hieman arka.
Second Chance oli varsinainen ahnepossu. Olikohan mitään jota pullukka ei olisi mielellään syönyt?
Liinan Leskirouva oli pieni ja pippurinen kani. Osaavissa käsissä ihan ookoo, mutta muuten siitä tuli mieleen joku ongelmateini.
Renkituvan Pikkuneiti oli nimensä mukainen pikkupiipertäjä. Tältä ärtsyilijältä Muru on luonteensa perinyt.
Cameron oli hiljainen ja arka pikkukani. Toivoton tapaus, tällä oli karvanlähtöä aina näyttelyiden aikaan.
Niiskuneiti oli vihainen ja ovela kanityttö. Kolme kertaa Murua pahempi tapaus, joka lopetettiin vihaisuuden takia.
Kilpailut:
10.8.2012: VKEHL:n alainen kanihyppy - Luokka: Helppo suora - Tulos: 55 p. Hyväksytty.
10.9.2012: VKEHL:n alainen kanihyppy - Luokka: Helppo mutka - Tulos: Viides sija
Kuvat (c) matsubokkuri, Flickr:
Hunajankeltainen pikkukani katsoo sinua hiukan epäluuloisesti häkistään. Työnnät sormesi häkin ristikon läpi voidaksesi rapsuttaa kania, mutta ärhäkkä pikkuotus puraiseekin sormeasi. Auts, se sattui! Tuijotat kania murhaavasti, mutta pupun ilme on lähinnä voitonriemuinen.
Muru, meidän pikku äksyilijä. Tälle kanille ei ole opetettu kunnon tapoja, ja sen tapaa useimmiten häkin nurkasta luimistelemasta ja irvistelemästä. Kynsien leikkaaminen on yhtä tuskaa, eikä näyttelyihin valmistautuminen ole muutenkaan mikään helppo nakki. Näyttelyissä Murun paikallaan pitäminen on hankalaa, sillä neiti menisi paljon mielummin syömään kuin patsastelisi tuomareiden tutkittavana. Estehypyssä se pärjää jo hieman paremmin, mutta muut agilityesteetkin ovat pikku hienohelmalle vastenmielisiä.
Suku (EVM):
i. Risto Ryttääjä ii. Second Chance ie. Liinan Leskirouva
e. Renkituvan Pikkuneiti ei. Cameron ee. Niiskuneiti
Risto Ryttääjä oli nimensä veroinen, se rikkoi kaiken minkä sai käsiksi. Hermeliiniuros oli kyllä kiltti, mutta kovin kömpelö ja hieman arka.
Second Chance oli varsinainen ahnepossu. Olikohan mitään jota pullukka ei olisi mielellään syönyt?
Liinan Leskirouva oli pieni ja pippurinen kani. Osaavissa käsissä ihan ookoo, mutta muuten siitä tuli mieleen joku ongelmateini.
Renkituvan Pikkuneiti oli nimensä mukainen pikkupiipertäjä. Tältä ärtsyilijältä Muru on luonteensa perinyt.
Cameron oli hiljainen ja arka pikkukani. Toivoton tapaus, tällä oli karvanlähtöä aina näyttelyiden aikaan.
Niiskuneiti oli vihainen ja ovela kanityttö. Kolme kertaa Murua pahempi tapaus, joka lopetettiin vihaisuuden takia.
Kilpailut:
10.8.2012: VKEHL:n alainen kanihyppy - Luokka: Helppo suora - Tulos: 55 p. Hyväksytty.
10.9.2012: VKEHL:n alainen kanihyppy - Luokka: Helppo mutka - Tulos: Viides sija
Kuvat (c) matsubokkuri, Flickr: